Täytyy tunnustaa, että tää oli täysi sattuma. Hoksasin vasta kuvia muokatessa, että sattuipa hyvään saumaan tämä juhannusruusu.

Ystäväni muutti uuteen kotiin ja tein tuparilahjaksi maton. Jo pitkään oon halunnu kokeilla isomman maton virkkaamista, mutta jotenkin epäröin taitojani, koska en ole mikään supervirkkaaja. Matto onnnistui, reunan kanssa taistelin, mutta onneksi miulla oli mallina omassa keittiössä toisen ystäväni virkkaama matto, josta oli helppo katsoa mallia. Muutaman kerran reunaa purin, kun en oikein sisäistänyt ohjetta. Vähän nuhteita Lankavalle, ohje oli aika hankala näin aloittelevalle virkkaajalle, mutta onnistuinpa! Matto myös valmistui ennätystahtia, ehkä 8 tunnissa - pari iltaa tein. Ja ihme kyllä, kun lusikkaotteella virkkasin ja pidin mattoa kainalossa niin ei kipeytyneet paikatkaan.


Maton uusi onnellinen omistaja tuntui tykkäävän ja meidän mummokoira-Lilo testasi sen myös!