Ai mitä häh? Äitienpäivä? Menikse jo?! Haha! Sain vihdoin ja viimein valmiiksi äidilleni hitaasti ja hartaasti nitkutetut villasukat. Ne aloitettiin kyllä jo toukokuun alulla äitienpäivä-lahjaksi, mutta yksinkertaisesti motivaatio loppui kesken kaiken neulomisen. Ei vaan yksinkertaisesti huvittanut. Syy oli varmaan tuossa ohuessa langassa, vaikka olenkin lämmennyt osalle ohuemmista langoista niin Step on edelleen arkiviholliseni! Mutta kuten aina jaksan jakata, että työ tekijänsä palkitsee ni totta tässäkin. Huokaisin syvään silkasta helpotuksesta, että nämä ovat vihdoin valmiit! Äiti siis jo talvella kovin pyyteli ohkaisia villasukkia ja tykästyi palmikkoihin, koska ne kuulema kestävän paremmin jalassaan, joten tässä sitten yhdistyi kaksi tärkeää juttua :) Sukat ovat tasan samanmittaiset, vaikka kuvissa näyttävätki eri pituisilta!