Nettineulominen

Nykyään netti pursuaa neuleohjeita ja -blogeja! Käsityöläisiä on monenlaista, kortin tekijästä taitavaan kotiompelijaan ja kaikkea ihan siltä väliltä.

Facebookissa on PALJON erilaisia käsityöaiheisia ryhmiä, jokaiselle löytyy varmasti se oma. Ajatus tähän postaukseen lähti itseasiassa tästä ABC:n mainosvideosta. Mainos on hauska ja etenkin tuo mopsi tuossa lopussa hymyilytti. Täytyy kyllä tunnustaa, etten käy tankkaamassa itseäni abc:llä, eikä se siis ole meikäläisen "salainen ase" :D Enhän edes juo kahvia, saatika teetä, tämä ei siis ole mikään mainostuspostaus. Mutta enivei, asiaan..



Mie en oo aiemmin törmännyt neuleaiheisiin mainosvideoihin. Muistan kyllä lapsuudesta joitakin kahvimainoksia, missä oli puuseppiä ja vastaavia ammatti-ihmisiä. Video pisti miettimään, että onko nyt neulomisesta, virkkaamisesta ja käsitöistä ylipäätään tullut muoti-ilmiö? Viime viikolla bussissa istui nainen, joka virkkasi, semmoistakaan ei oo tullut aiemmin vastaan.

Vai onko nyt kyse siitä, että some on tehnyt käsitöistäkin omalla tavallaan oman nettikulttuurin? Varmaan. Tosi moni laittaa kuviaan näytille facebookiin tai muualle someen, harrastan sitä itsekin. Mikäs sen kivempaa onkaan oikeastaan, kuin esitellä tekeleitä ja tuntea itsensä edes jossain hyväksi!

Ainakin itsestä tuntuu, et about 10vuotta sitten ei kukaan neulonut. Käsityöt oli vaan mummojen harrastus ja jos joku teinikaveri sitä harrasti niin se teki sitä salaa kotona. Toisaalta mie itse oon innostunut näihin hommeleihin vasta pari vuotta sitten, enkä aktiivisesti seurannut mitään käsityöaiheisia juttuja. Muistan kyllä, että blogatessa aikanaan tuli vastaan käsityöblogeja, mutta ei niitä nyt ihan samaan tahtiin tullut kuin tänä päivänä, vai kuvittelenko vain?

15 kommenttia

  1. Oli kyllä hauska mainos, enkä ensimmäisenä olisi sitä ABC:n mainokseksi keksinyt. Mutta kysymykseesi, mutulla sanoisin, että käsitöistä on tullut trendikästä, tiedä sitten miksi ja milloin, miten, siihen vaikuttaa mun mielestä some aika paljon. Muistan vielä 90-luvulla, kuinka oli vähän häpeällistä jos itse ompeli vaatteet, eikä rahanpuutteen takia vaan koska oli taitoja.
    Netti on myös mahdollistanut monipuoliset kankaat, tarvikkeet ja muut härpäkkeet koko maahan. Tätä itse sivusin tänään blogissani.
    Voi olla, että olen väärässä, mutta vaikka käsitöistä on tullut suositumpaa ja trendikkäämpää, ei ompelijoita kuitenkaan suosita samalla mittakaavalla. Onko kuitenkin se itse tehty, SE juttu, eikä käsillä tekeminen, uniikki?

    Mutta yhdyn siihen, että käsityöaiheiset (laidasta laitaan) blogit ovat lisääntyneet huomattavasti sekä alan nettikaupat, etenkin kankaiden nettijälleenmyyjät. En tajunnutkaan kuinka paljon niitä on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistan samaa, et jos oli itse tehty ni se oli sillon "halpa". Juontaa juurensa vielä tähänki päivään, et osa ihmisistä ajattelee et käsintehty olisi aina halvempi, mutta todellisuus on todellakin toinen!

      Poista
  2. Mä muistan että 2000-luvun alussa olin "outolintu" kun neuloin. Olin silloin lukiossa/yliopistossa. Tosin yliopistossa samaan porukkaan sattui kaksi muutakin neulojaa, joten me oltiin porukalla outoja. ;) Kyllähän nykyään käsityöt on trendiä - useinhan uutisissakin näytetään juttuja käsitöiden tekemisestä (vähän aikaa sitten oli juttua Ranskasta, jossa neulominen on uusi huipputrendi).
    Ja kyllä some auttaa asiaa. Kuinka neulonta sai taas hyvää mainosta kun olympilaisissa maajoukkue neuloi sitä kaulaliinaa. Ja onhan näin nettiaikaan helpompi saada uusia ideoita. Ei tarvi enää raahautua kirjastoon selaamaan lehtiä vaan voi laittaa googleen muutaman hakusanan ja paljon sai uusia ideoita. Ja facebook-ryhmät ja blogit ovat myös inspiraation lähteitä. Ehkä enää käsityön aloittaminen ei vaadi enää yhtä paljoa aikaa alkuvalmisteluun, joten tulostakin syntynee paremmin.
    Ja onhan se kiva saada kehuja omasta tekeleestä jota esittelee blogissa/ryhmässä.

    VastaaPoista
  3. Itse olen kutonut ihan pienestä tytöstä asti. Muistan, että olen ollut kouluaikoinakin ainoita, jotka ovat osanneet kutoa edes kaulaliinan. Tänäpäivänäkään en tiedä yhtään kaveria, joka harrastaisi kutomista tai virkkaamista (omasta ikäluokastani, eli reilu parikymppisistä). On ollut positiivista huomata, että monet ovat alkaneet kiinnostua käsitöistä, kun olen itse antanut lahjaksi esim. itsetehdyt villasukat tai muut. :D

    VastaaPoista
  4. Jännä, mulla taas ihan päinvastainen kokemus. Mun elämään on käsityöt kuuluneet aina, koska äitini on innokas värkkääjä. Ja mun mielestä bussissa neulojiakin on näkynyt jo piiiiitkään, ehkä se johtuu siitä, että asun stadissa, jossa on enemmän porukkaa, johon silloin mahtuu enemmän käsityöihmisiäkin. Eli mun mielestä tämä "trendikkyys" liittyy nimenomaan someen. Nyt me värkkäilijät löydetään helpommin toisemme ja siksi tuntuu että meitä on enemmän :). Omista tutuista samat ihmiset on virkanneet ja värkänneet viimeiset 20 vuotta, ei kukaan ole ihan viime aikoina aloittanut. Monella se tuntuu tulevan just sieltä äidinmaidosta, kuten mullakin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä bussit kulkee harvakseltaan ja suurimmalla osalla on oma auto, meilläkin, mutta töihin yleensä kuljen bussilla.

      Juuri tällästä näkemystä kaipasinkin, ku miun äiti ei koskaa oo ollu niin hirveen innokas käsityöläinen ja itsekin vasta tälläinen myöhäisherännäinen :D

      Poista
  5. Mä muistelisin, että joskus vajaa kymmenen vuotta sitten alkoi lehdissä olla juttuja, miten käsitöiden tekeminen on trendikästä. On jäänyt mieleen, kun itsekin kuulun niihin, jotka on pikkulapsesta asti näpertänyt, ja ekaa kertaa elämässäni kuulin tekeväni jotain trendikästä :) Ja onhan esim. erilaisia lankakauppoja tullut viime vuosina pilvin pimein. Tosin just vähän aikaa sitten luin jostain (en kyllä enää muista, mistä), että käsityötrendi olisi hiipumaan päin. Enpä ehkä ihan usko :)

    Mutta varmasti netti ja some on vaikuttanut siihen, että käsityöt ja niiden tekeminen on entistä suositumpaa ja enemmän esillä. Moniin muihin harrastuksiin verrattuna käsityöt on vähän sellainen juttu, joten useimmiten tehdään itsekseen kotona, joten netti on tavallaan tuonut sitä sieltä kotisohvilta päivänvaloon ja muidenkin nähtäville. Ja netin kautta saadaan myös tähän käsityöpuuhaan sosiaalinen ulottuvuus, se itsekseen näpertäminen kun on melko yksinäistä, eikä läheskään kaikilla ole neulekerhoja tms :)

    VastaaPoista
  6. Silloin kun Heikki Sorsa, siis se lumilautailija jolla oli irokeesi ja värikkäitä pipoja, oli pinnalla, niin pipojen virkkaamisesta tuli (ainakin hetkellisesti) muotia. Ja aivan erityisesti snoukkaavien teinipoikien keskuudessa. Jossain käsityölehdessä oli kolmen teinipojan haastattelu, ja jokainen heistä oli suunnitellut ja toteuttanut lehdelle oman pipomallin. :-O

    Muistan olleeni kateellinen kaikille virkkaustaitoisille, koska omat käsityötaitoni rajoittuivat silloin neulomiseen ja johonkin läiskähdyksen muotoisten patalappujen virkkaamiseen. Äiti ei jaksanut opettaa mulle virkkausohjeiden lukemista, ja koulunkässäntunneilla tehtiin jotain muuta.

    Mun mielestä käsillä tekeminen ja itsetehty on aina ollut muodissa. Milloin se on virkkaaminen, milloin neulominen, milloin korujen tekeminen, milloin mikäkin... Netti ja varsinkin viime vuosien aikana some (yök mikä sana) kaiken maailman facebookeineen, blogeineen ja instagrammeineen on tehnyt siitä vaan näkyvämpää.

    VastaaPoista
  7. Muistan, kun mediassa oli juttua pojista, jotka virkkasivat omat piponsa. Olisko siitä 10 vuotta? Sen jälkeen tuntui olevan ok, että muutkin kuin mummot neuloo. Käsitöiden tekeminen on trendikästä, ja ihan hyvä juttu. Riittää kangas-, lanka- yms. kauppoja ja nettiputtiikkeja. Paljon valinnanvaraa siis! Yksi suuri tekijä trendikkyyteen on varmasti netti ja sen kautta saatava näkyvyys ja vertaisten löytäminen. Ihmiset jakaa omia tekeleitään ja ohjeitaan toisten nähtäville. Huomaa, ettei ole ainoa, joka isoäidinneliöitä virkkaa kaiket illat :D Itse aloittelin opettelemaan ompelua ja neulomista lukiossa, eli joskus reilu 15 vuotta sitten. Ja ihan käytännön syistä: tarvitsin jatsareita tanssitunneille ja itse ompelemalla sai juuri sopivia, ja halvalla. Äiti opetti perushommat ja itse opettelin loput. Syy käsitöiden tekoon on edelleen aika pitkälti sama: saan sellaisia vaatteita yms kun haluan (jos ei mene homma ihan myttyyn) ja lisäksi se on hauskaa. Lisää innostusta itselle tuo tällä hetkellä bloggailu ja meijän käsityöpiiri, jonka kanssa kokoonnutaan juomaan kahvia, juttelemaan ja näpertämään mitä milloinkin. :)

    VastaaPoista
  8. Mä tiedän jopa yhden vastavirtaan kulkijan joka lopetti pitkän käsityöharrastuksen koska siitä tuli muodikasta ja trendikästä. Että jotkut osaakin olla :D ei voi tehdä kun kaikki muutkin tekee..

    VastaaPoista
  9. Kun mä innostuin käsitöistä n. 6v sitten, ei kyllä kukaan kavereista neulonut. Ala-asteella mä en koskaan osannut neuloa mitään, koska vasenkätiset aivoni eivät yksinkertaisesti taipuneet oikeakätiseen neulomiseen, eikä kukaan tietty osannut alkaa opettamaan muulla tavalla. Virkkaamaan opin jo ennen kouluikää vasemmalla kädellä. Parikymppisenä aloin kuitenkin innostumaan uudelleen käsitöistä ja ihan yksikseni kotona niitä väsäilin. Ekojen neulontajuttujen mennessä pieleen siirryin vuosiksi virkkaamaan, mutta kyllä se neulominenkin sieltä lähti ajallaan :) Aina oon tuntenut itteni yksinäiseksi mummoksi tän asian kanssa ja mun mielestä on ihanaa, kun voin edes somessa löytää samanhenkisiä ihmisiä :) Niitä kun ei noin muuten tunnu löytyvän :)

    VastaaPoista
  10. En muista koskaan kokeeneni olevani mitenkään outo, vaikka käsitöitä olen tehnyt aktiivisesti ala-asteikäisestä lähtien. Ne on vaan ollut niin osa minua, se minun harrastukseni. Ensimmäinen muistikuvani julkineulomisesta on joskus 70-luvun alkupuolelta, kun lättähatussa kudoin sukkaa - oltiin matkalla ostoksille lähikaupunkiin.

    Tämä nettineulominen onkin tuonut tähän hommaan sitten ihan uuden ulottuvuuden. Netti pursuaa ideoita ja innostaa kokeilemaan kaikkea uutta. Ja nettikaupat houkuttaa tilaamaan kaikenlaista uutta välinettä ja ihania lankoja. Monesti olen miettinyt millaista olisi olla käsitöitä tekevä lapsi/nuori tänä päivänä. Itse kun jouduin hakemaan innostukseni ja oppini lehdistä ja kirjoista, joita niitäkään ei ollut saatavilla niin runsaasti kuin tänä päivänä. Ja muistan kuinka onnellinen olin kun sain ensimmäiset ihan omat sukkapuikot: 3 mm alumiiniset Aeron puikot. Niitä käytinkin ihan siihen saakka, kun joskus 10 vuotta sitten taisin ostaa ensimmäiset bambupuikkoni ja sen jälkeen on puikkovarasto kasvanut kasvamistaan (ja ne metalliset on muuttaneet kokonaan pois).

    Ihana tuo ABC:n mainos. Muutama vuosi sitten törmäsin ihanaan belgialaiseen(?) kaasumainokseen, se näyttää löytyvän netistä edelleen http://www.youtube.com/watch?v=rUFnH7KYMFE

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska tuo linkittämäsi mainos, liekö ABC on siitä ideoinut :P

      Tunnustaudun itekin siihen, että etsin paljon netistä ohjeita ja inspiksiä, vaikka hyllyssä olisi muutama lehti ja kirjakin.. jotenkin vain helpompaa tuon netin avulla :)

      Poista
  11. Kyllä itselläni ainakin oli vielä nuorempana käsitöitä tekevät kaverit vähissä, mutta silti olen aina rohkeasti neulonut kaikkialla ja kaveritkin on jo tottuneet siihen, että mulla on aina puikot mukana.:)
    Ihastuin tuohon abc:n mainokseen telkkarissa, vaikka se nyt ei abc:ta mieleen tuonutkaan.:)

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.