Moniko samaistuu siihen, että vaikka puikoilta (taikka miun tapauksessa neulekoneelta) tipahtaa sukkia aivan alvariinsa, mutta ikinä ne ei tunnu omiin jalkoihin jäävän?
Miusta on ollu aina kivempi neuloa muille, kuin itselle. Kaverit, sukulaiset, läheiset ja muutkin on sukitettuna hyvin, mutta omat jalat palelee. Näin ainakin on miulla.


Ohuita sukkia miulla on,  kun oon jotain jämälankoja ja "pilalle menneitä" neulekoneella neulottuja sukkia raaskinut jopa käyttää, mutta tossa kuukausi sitten kovilla pakkasilla iski tarve paksummille villasukille. Päätin kysyä apua miun ihanilta instagram-seuraajilta. Miten olisi sukkavaihto? Moni ei taas jaksa omaan jalkaan neuloa ohuita sukkia ja mie en yksinkertaisesti ehdi (eikä se oo niin kivaakaan) neuloa puikoilla. Niinpä mukaan ilmoittautui noin kymmenkunta tyyppiä, joiden kanssa tehtiin vaihtarit. Lähetin miun tekemät yllärisukat ja sitten paluupostissa tuli nämä. <3
Toki olisin voinut ostaa vaan kaupasta tai randomtyypeiltä sukat, mutta nyt näillä jokaisella sukkaparilla on tarkoitus ihan toisella tapaa. Ne on teiltä <3


Nyt noin kuukauden jälkeen alkaa suurinpiirtein kaikki sukat olla saapuneet ja mie en kestä miten ihania nää on. Mitään kriteerejä ei sen kummemmin ollut, muuta kuin paksumpi lanka ja jalankoko. Olin yllättynyt miten hyvin työ ihmiset siellä ruudun toisella puolella tunnette ja tiedätte miun maun! Sateenkaarta ja pinkkiä, jopa yksisarvinenkin löytyi! Miusta on vaan niin ihanaa saada jonkun toisen tekemät sukat, kun itse neuloo niin tietää mikä vaiva siinä on ja muutenkin käsintehty, niin en vaan voisi olla onnellisempi!
 Myöskin joku viisas joskus sanoi, että neulojan paras kiitos on se, että neulottu työ pääsee käyttöön.