Vuosi 2018

Olen tainnut joka vuosi tehdä tälläisen jonkinlaisen koosteen aiemmasta vuodesta, joten eipä nyt poikkeusta tälläkään kertaan. Olen kirjoitellut kuulumisia syksyn mittaan tänne, mutta vaikka neuloin koko syksyn kuin mielipuoli, en kerennyt juuri tänne sen enempiä päivittelemään.

Viime vuoden kohokohtia oli ehdottomasti koulusta valmistuminen ja siirtyminen niin sanotusti täysipäiväiseksi osuuskuntayrittäjäksi. Liityin vuonna 2016 koulun myötä Osuuskunta Vuoksen Taitajiin ja aion jatkaa siellä jatkossakin, koska se tuntuu tällä hetkellä parhaimmalta vaihtoehdolta miulle. Saan toimia rauhassa Lankahelvettinä, mutta miulla on ihanat työkollegat ja ollaan kivasti saatu myös osuuskuntaa eteenpäin tässä syksyn mittaan. Meillä on esimerkiksi oma liike Lappeenrannassa, tää Kaikniekka, josta oon ainakin instan puolella puhunut :)

Yksinyrittäminen on aika haastavaa ja on ihana, että on joku tyyppi tukena, jolle jakaa ne ilot ja surut työkuvioistakin. Ja kun villasukkabisnes on aika sesonkiluontoinen työ, niin tuo osuuskunta on miusta vaan paras ratkaisu. Työllistän itseni siinä joka kuukausi kumminkin edes osa-aikaisesti, vaikka tietenkin syys- ja joulun aika on sitten täysipäiväistä touhua. Miulla on tavoite kasvattaa hommaa nyt ensi vuonna ja ainakin viimeiset puoli vuotta antoi miulle toivoa ja puhtia, että tästä kyllä hyvä tulee!

Tänä vuonna pääsin myös esiintymään kahdesti messuille. Keväällä Tampereen Supermessuille ja marraskuussa Kätevässä & Tekevässä  Lahdessa. Sain myös kunnian toimia sukankudonnan sm-kisoissa Orimattilan megamyyntiareenalla. Miusta tehtiin lehtijuttu paikallislehteen joulutoria koskien ja oon uskaltanu olla enemmän mie - esiintyä ja olla. Ehkä se kuuluu vähän suomalaiseen kulttuuriin olla vaatimaton ja olla perus; "no mie nyt vaa vähä tälläsiä värkkään, ja oon vähä tällänen.." 

Mut piru vie, päätin keväällä kun pientä kriiseilyä oli ilmassa, et piru vie - mie oon hyvä tässä ja mie oon just hyvä näin! Joulusesongin päättyessä hehkuttelin kyllä senkin edestä lähipiirille, mutta hitto soikoon - Lankahelvetin eteen on tehty tosi paljon töitä ja monta vuotta niin miksen voisi olla työstäni oikeasti ylpeä! Oon kyllä varmasti muistanut jokapaikassa myös hokea, miten kiitollinen miun olo on. Ilman tätä blogia, teitä siellä ruudun takana en varmasti olisi tässä. Kun post-it lappuja lukien vuonna 2012 värkkäsin ensimmäistä sukkaani (joka oli muuten sateenkaarilankaa, eli tää väriyrjöily alkoi jo sillon ;) ) en edes haaveillut, että tästä tulisi näin iso homma. Aattelin, että oisha se kiva jos joku tänne blogiin joskus yksyisi. Ja kyllähän niitä sitten eksyi..

Vuonna 2018 110 217 yksittäistä kävijää kävi täällä blogissa kurkkimassa. 
Uskomaton määrä ihmisiä! 
Ja sitä suuremmalla syyllä, kun en ole ihan hirveesti joutanut tänne höpisemään! Instagramin puolella oon kaikista aktiivisin, joten jos et seuraa miuta vielä siellä niin tee se! 
Toivon myös, että ehtisin tehdä videoita youtube-kanavalleni, jonka keväällä perustin, mutta en ota siitä nyt stressiä enempää!

Aion jatkaa bloggailua jatkossakin, toivon että keväällä ehtisin neuloa ihan puikoillakin jotain perinteistä. Mietin myös pienimuotoisia neulekone-ohjeita -
olisiko siellä kiinnostusta semmoisiin? :)

Miulla on oikeesti suorastaan hyperfiilis, en malta oottaa ensi syksyä ja sukkasesonkia, koska nyt ensimmäinen on takana ja toisesta tulee varmasti vielä parempi ;)

Kiitos teille siellä, että ootte mukana matkassa! <3

Ei kommentteja