Viime kertaisesta instagram-postauksesta tykättiin siinä määrin, että tässä tulee lisää. :) Viime viikot ovat olleet kohtuullisen kiireisiä ja huolen täyteisiä. Instagramikin on täyttynyt Lilon kuvista, pahoittelut!

Lilo meinaan sai kohtutulehduksen. Mie oon aina ollut vähän vainoharhainen ja pelännyt sitä ihan hirveesti. Edesmenneet koirat leikattiin ja steriloitiin, mutta miksi Liloa ei vielä oltu steriloitu - epilepsian vuoksi. Pelkäsin Lilon nukuttamista aivan valtavasti. Liloraukka oli jo viime viikolla vähän vaisu, ajattelin sen vain olevan taas hieronnan tarpeessa. Lauantaina huomasin, että se nuolee peräpäätä aika ahkeraan. Sunnuntai-aamuna se oli selkeesti jo kipeämpi, läähätteli ja huomasin, että peräpäästä tosiaan vuotaa jotain. Soitto äkkiä päivystävälle eläinlääkärille, joka onneksi sattui olemaan vanha luottoelli, jonka tunnen neulojapiireistäkin. Koska Lilolla oli tämä helpompi vuotava versio, niin saatiin ensiavuksi antibiootit ja leikkausaika keskiviikolla. Antibiooteista oli jo iso apu. Eilen sitten leikattiin ja pelotti kamalasti. Kaikki kumminkin meni hyvin ja Lilo toipuu niinkuin pitää. Onhan se kovin kipeä ja vaisu, nukkuu paljon, mutta käy ulkona, syö ja juo ja liikkuu. Pärjää ilman tötteröäkin. :)

Kaiken tämän onneksi miulla on ihana pomo (terveisiä vaan, tiedän että kurkit <3 ), joka antoi miulle vapaaksi koko viikon, jotta voin hoitaa Lilon kuntoon. Pelkäsin ennen leikkausta, että märkä kertyykin kohtuu, jonka seuraukset ovat yleensä hyvin kohtalokkaat, usein verenmyrkytys ja kuolema. Sitten pelkäsin nukutusta ja ettei  Lilon pieni kroppa kestä sitä. Mutta onneksi kaikki meni hyvin ja pikkuhiljaa uskallan huokaista helpotuksesta.


Toinen iso asia tässä parin viikon aikana oli silmälasit. Kyllä vaan, miustakin on tullut miltein sokea, heh! Isäntä sai silmälasit pari kuukautta sitten ja ajattelin, että miksen voisi minäkin käydä tarkistuttamassa. Tiesin siellä olevan lievää hajataittoa, mutta en ajatellut, että siellä olisi näin paljon vikaa. Olin kiinnittänyt huomiota, että siristelen paljon. Noh, lopputuloksena olikin se, että miinus näköähän siellä oli ja hajataittoa niin paljon, että lasien kanssa elo olisi järkevää. Ja hirmuinen erohan ihan näkemiseenkin sitten oli.. Nyt sitte tallaillaan tälläset ray banit päässä :)

Suoraan Sukasta-Katin kanssa hassuteltiin neulepiirissä :D

Olen kerennyt kyllä tässä kaiken keskellä neuloskelemaan ja virkkailemaankin, mutta tuntuu, ettei mitään valmista vielä ole. Vähän tuolta ja vähän täältä, mutta sitten tekeekin mieli jo aloittaa uutta projektia. FB-sivun arvonnan sukkapalkinto on kyllä jo aika hyvässä mallissa ja lisää pikkuelukoitakin on syntyny! Ehkä ne vielä josksu kerkeää valmiina tänne blogiinkin asti! :)